Ruustinnan Blogi

18. heinä, 2021

Solmin tässä yhtenä päivänä uuden tuttavuuden ja kun sitten vietimme aikaa yhdessä, niin kävikin ilmi, että me molemmat olemme uskossa. Mikä iloinen yllätys! Keskustelimme kaikenlaisista uskonasioista ja elämänkulusta sekä -haasteista. Löysimme muutamia yhteisiä tuttaviakin matkan varrelta. Kysyin häneltä, missä seurakunnassa käyt tällä hetkellä, johon hän vastasi, että ”en tällä hetkellä missään, mutta luen kyllä Raamattua”.

Aloin pohtimaan, paljonko meillä Suomen maassa on uskovia, jotka eivät käy missään, mutta lukevat kyllä Raamattua. Tulin vähän surulliseksi, koska Raamattu sanoo, että yksinäisen puun on vaikea palaa ja sana kehoittaa meitä käymään säännöllisesti sanan kuulossa ja sitoutumaan seurakuntaan:

 

”…älkäämme jättäkö omaa seurakunnankokoustamme, niinkuin muutamien on tapana, vaan kehoittakaamme toisiamme, sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän.” (Heb. 10: 25)

 

Olen ollut hengellisessä työssä mukana vajaat 50 vuotta ja viimeisten 20 vuoden aikana on itsenään kotona uskovaisten joukot lisääntyneet. Kotona yksin uskovat ovat kaikkein vaarallisimmassa asemassa, koska uskovien yhteys puuttuu ja sanan lukeminenkin jää pois ajan kanssa, kun elämän täyttävät muut mielenkiintoisemmat asiat. Kotonaan yksin uskovien usko hiipuu auttamattomasti ilman uskovien yhteyttä ja sehän onkin paholaisen perimmäinen tarkoitus.

Muistui mieleeni eräs tapahtuma vuosia sitten. Sain sähköpostia vanhalta ystävältä, jonka olin aikoinaan johdattanut uskoon. Hän purki minulle sydäntään sähköpostissa ja syytti Jumalaakin siitä, että hänen avioliittonsa oli kariutunut. Kysyin häneltä, että missä seurakunnassa olette siellä omassa kaupungissanne nyt viimeiset vuodet käyneet. Hän vastasi, että eivät ole vuosiin käyneet missään. Vastasin hänelle, että Jumalaa on nyt turha syyttää mistään, jos te itse olette jääneet pois seurakunnasta.

Kuinka paljon onkaan uskovien joukossa näitä nuoria pareja, jotka ensin rukoilevat into piukassa puolisoa ja sitten kun se saadaan ja tehdään lapsia, niin sitten jätetään Herran palveleminen, kun saatiin mitä haluttiin. Olen nähnyt näitä. Tässä ihan väkisinkin tulee mieleen kysymys, palvelenko Herraa sen takia, että saan Jumalalta asioita lihani tyydytykseen vai palvelenko Häntä sen tehden, että Hän on Jumala.

Seurakunta on turvapaikka, jossa lampaat saavat tervettä opetusta ja vastuutehtäviä sekä kasvavat sitä kautta uskossa ja palvelemisessa. Mikään meidän elämässämme ei saisi viedä uskovaa pois seurakunnan yhteydestä, koska silloin on heikoilla ja sielunvihollinen käyttää kyllä sen tilaisuuden hyväkseen. Tämä ystäväni, jolle tuli avioero, sai armon tehdä parannuksen. Avioliitto oli kuitenkin mennyt, mutta Herra antoi uudistumisen armon.

Onko sinun aika nyt tehdä parannusta ja uudistaa matkaliittosi Herran kanssa? Uudistumiseen tarvitaan sinun askeleesi lähestyä Herraa!

HL 18.7.2021

27. kesä, 2021

Meillä jokaisella on ajatusmaailma, mielen maailma, jossa operoimme kaikenlaista kuten esim. suunnittelemme asioita, harkitsemme erilaisten vaihtoehtojen välillä ja teemme päätökset, miten toimimme elämässämme. Ajatuksissamme voimme myös tehdä synkempiäkin valintoja kuten vihata, katkeroitua, jne. 

Ajatusmaailmamme näkee vain Jumala. Sielunvihollinen ei näe ajatusmaailmaamme, koska se on luotu olento. Sielunvihollinen tosi syöttää meille yhtä ja toista ajatusta, mutta se ei näe ajatuksiamme. Ajatusmaailmamme tulee syöttöjä siis Jumalalta ja sielunviholliselta sekä tietysti myös omalta sielultamme ja  lihaltamme. Meillä jokaisella on ajatusmaailmassamme menossa taistelu, sillä hyvä ja paha taistelevat siellä. Mitä enemmän olemme kyllästettyjä Jumalan hyvällä sanalla, sitä enemmän se täyttää mielemme ja Pyhä Henki saa antaa uskon sieltä. Mitä enemmän liha saa hallita mieltämme, sitä enemmän myös lihan teot alkavat näkyä elämässämme. Uskovan tulisi elää hengen mukaan, eikä lihan mukaan:

"Sillä jos te lihan mukaan elätte, pitää teidän kuoleman; mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin saatte elää." (Room. 8: 13)

Raamattu antaa meille jokaiselle hyvän neuvon, mitä ja miten tulisi ajatella:

"...kaikki, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä hyvältä kuuluvaa, jos on jokin avu ja jos on jotakin kiitettävää, sitä ajatelkaa...niin rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne." (Fil. 4: 8.)

Nämä jakeet on hyvä muistaa, kun negatiiviset ajatukset vyöryvät ajatusmaailmaan. Jokainen meistä voi tietoisesti vastustaa kielteisiä ajatuksia  ja siirtää ajatukset myönteisiin asioihin.

"...mutta vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee.(Jaakob 4: 7)
 
Jeesus vastusti perkelettä Jumalan sanalla ja se on myös miedän aseemme. Siksi meidän tulee lukea (tai kuunnelle youtubesta!) Jumalan sanaa, jotta se juurtuisi meihin ja voisimme sanalla vastustaa sielunvihollisen syöttämiä ajatuksia. Voimme myös sanoa sille ääneen: Vaikene ja väisty!
Kielillä puhumisesta on myös paljon hyötyä: puhu paljon ääneen kielillä!
 
27.6.2021 HL
22. touko, 2021

"Silloin on taivasten valtakunta oleva kymmenen neitsyen kaltainen, jotka ottivat lamppunsa ja lähtivät ylkää vastaan. Mutta viisi heistä oli tyhmää ja viisi ymmärtäväistä. Tyhmät ottivat lamppunsa, mutta eivät ottaneet öljyä mukaansa. Mutta ymmärtäväiset ottivat öljyä astioihinsa ynnä lamppunsa. Yljän viipyessä tuli heille kaikille uni, ja he nukkuivat. Mutta yösydännä kuului huuto: 'Katso, ylkä tulee! Menkää häntä vastaan.' Silloin kaikki nämä neitsyet nousivat ja laittoivat lamppunsa kuntoon. Ja tyhmät sanoivat ymmärtäväisille: 'Antakaa meille öljyänne, sillä meidän lamppumme sammuvat'. Mutta ymmärtäväiset vastasivat ja sanoivat: 'Emme voi, se ei riitä meille ja teille. Menkää ennemmin myyjäin luo ostamaan itsellenne.' Mutta heidän lähdettyään ostamaan ylkä tuli; ja ne, jotka olivat valmiit, menivät hänen kanssansa häihin, ja ovi suljettiin.Ja myöhemmin toisetkin neitsyet tulivat ja sanoivat: 'Herra, Herra, avaa meille!' Mutta hän vastasi ja sanoi: 'Totisesti minä sanon teille: minä en tunne teitä." Valvokaa siis, sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä. (Mt. 25: 1-13)

Morsiusneidot odottivat sulhasta hakemaan morsianta. Nämä neidot eivät siis olleet itse morsiamia vaan he olivat morsiusneitoja. Juutalaisen perinteen mukaan sulhanen haki häntä odottavan morsiamen tämän kotoa ennalta arvaamattomana aika eli morsian ei tiennyt koska sulhanen tulee. Usein tämä hakeminen tapahtui yöllä ja siksi morsiusneitojen tuli olla kokoa ajan valmiina. Kun sulhanen tuli ja haki morsiamen niin morsiuneidot lähtivät mukaan tähän juhlakulkueeseen, joka suuntasi kulkunsa sulhasen kotiin. Siellä oli viikon kestävät juhlat.

Tämä on vakava sanan kohta, mikä osoittaa selvästi, että jokainen on vastuussa omasta hengellisestä elämästään ja valvomisestaan.

Aitoa ja henkilökohtaista jumalasuhdetta ei voi viimehetkellä ostaa tai lainata toiselta, silloin kun sulhanen tulee hakemaan morsianta ja morsiusneitoja juhliin. Meillä jokaisella Jeesukseen uskovalla tulee olla oma henkilökohtainen suhde Herraan kunnossa joka päivä. Tämän maailman hyvinvointi, silmäin pyyntö ja elämän korkeus voi sokaista ja vietellä myös uskovat välinpitämättömyyteen. Voimme luisua ajattelemaan, että olenhan minä tässä uskovien joukossa mukana, käyn kokouksissa ja rukoilenkin joskus. Suhde ei ole kuitenkaan tekoja vaan se on Herran tuntemista, Hänen kanssaan seurustelua, Hänen tahtonsa etsimistä sekä parannuksen tekoa joka päivä. Vielä voidaan laittaa lamput kuntoon ja eheyttää suhde Herraan!

Armahda Herra meitä, että pysyisimme yhteydessä Sinuun!

HL 22.5.2021

24. huhti, 2021

Pietari sanoo, että Loot oli hurskas mies (2. Piet. 2: 7-8). Kun perehtyy Lootin elämään tarkemmin, löytyy sieltä tiettyjä varoittavia esimerkkejä meille tämän ajan uskoville. Lootista kerrotaan 1. Moos. luvuissa 11-14 ja 19 sekä 5. Moos. 2:9. Uuden testamentin puolella mainintoja löytyy vielä Luuk. 17: 28-32.

Loot oli menettänyt nuorena isänsä, mutta hänelle oli hyvänä roolimallina setänsä Abraham, joka piti Lootista huolta ja ohjasi häntä. Loot asui Abrahamin tavoin ensin Kaldean Uurissa, mutta siirtyi Abrahamin kanssa Kanaanin maahan ja muutti lopulta syntiseen Sodoman kaupunkiin. Loot oli varakas ja menestyi liiketoimissaan kasvattaen lampaita ja karjaa. Hän toimi Sodomassa myös kaupungin hallintomiehenä, mikä osoittaa, että häntä ainakin alussa arvostettiin kaupungissa ja hän oli sisällä sen toiminnassa.

Sana Elämään -Kommentaariraamattu (2018, 29) esittää Lootista henkilökuvan, jossa korostuu Lootin heikkous tehdä päätöksiä. Lootilla oli tapana siirtää ratkaisuja ja valita loppujen lopuksi aina helpoin tie. Loot ajatteli valintatilanteissa aina ensin itseään, eikä myöskään pysynyt ajattelemaan tekojensa seurauksia. Päättämättömyys näyttäytyi hänen elämässään ajelehtimisena ilman selkärankaa, mikä johti hänet Sodomassa syvälle sen syntielämän hiljaiseen hyväksyntään.

Jumala ei tahdo, että uskova ajelehtii ilman selkärankaa, koska Hänellä on suunnitelma meille jokaiselle. Meidän jokaisen tehtävä on kirkastaa Kristusta elämällämme. Herra voi antaa jokaiselle selkärangan tehdä oikeita päätöksiä, kun asetumme Jumalan johdettavaksi ja kunnioitamme Hänen sanaansa. Jumala on kuitenkin armollinen, kun teemme parannusta, niin Jeesuksen veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä. Hän antaa uuden mahdollisuuden ja siirtää meidän syntimme niin kauas kuin itä on lännestä.

Kun Abraham ja Loot tulivat Kanaanin maahan, niin Abraham antoi Lootille luvan valita, mihin Loot haluaisi asettua. Koska Loot oli hyvin itsekäs, hän ei kunnioittanut Abrahamia, joka oli hänen setänsä, vaan riensi valitsemaan parhaan maan itselleen. Jos Loot olisi kunnioittanut setäänsä, niin hän olisi kieltäytynyt valinnasta ja antanut Abrahamin valita ensin oma alueensa. Lootin valitsema maa-alue oli lähellä Sodomaa ja ajan saatossa hän liikkui aina vain lähemmäs tuota kaupunkia, kunnes hän lopulta muutti sinne asumaan. Tässä nousee meidän silmien eteen syntisen Sodoman houkutus nautintoihin, menestykseen ja helppoon elämään. Raja oli alkanut hämärtyä Jumalan palvelemisen ja synnin houkutusten välillä.

Harvoin ajattelemme tässä individualistisessa maailmanajassa, että meidän jokaisen teoilla on kauaskantoiset seuraukset meidän läheisille, ystäville ja mahdollisesti muillekin. Raamatun henkilöiden elämällä oli vielä kauaskantoisempia seurauksia kuten huomaamme. Kun Loot alkoi entistä enemmän hyväksyä Sodoman syntistä kulttuuria, niin hänen lapsensa tulivat myös siitä osalliseksi. Loot oli valmis heittämään jopa omat kaksi tytärtään kadulle kaupungin miesten raiskattavaksi. Tämä kertoo karua kieltään siitä, että Loot oli asunut heidän keskellään niin kauan ja myös mukautunut heidän elämäntyyliinsä, ettei enää kyennyt todistamaan Jumalasta eikä elämään Hänen sanansa mukaan. Raamattu kertoo, kuinka vähän myöhemmin hänen kaksi tytärtään syyllistyivät sukuruksaan Lootin kanssaan. Näistä insestisuhteista syntyi Mooab ja Ben-Ammi, joista tuli kaksi Israelin viholliskansaa (mooabilaiset ja ammonilaiset), joita Israel ei onnistunut kukistamaan ja sukulaisuuden vuoksi Jumala kielsi Moosesta hyökkäämästä niitä vastaan. Daavidin isoisoäiti Ruut, oli mooabilainen.

Käärme langetti ensimmäiset ihmiset (1. Moos. 3: 4-5) sanomalla heille: ”Ette te suinkaan kuole vaan Jumala tietää, että sinä päivänä jona te syötte siitä, teidän silmänne aukeavat ja teistä tulee Jumalan kaltaisia niin että tiedätte hyvän ja pahan.” Tämä sama käärme houkutteli myös Lootia ja hänen perhettään ja houkuttelee myös meitä 2000-luvun uskovia. Miten vastustamme sitä? Meidän ainoa mahdollisuutemme on pitää lyhyet tilivälit Herran kanssa, tutkia hänen sanaansa päivin ja öin, rukoilla yksin ja yhdessä, kokoontua yhteen ylistämään Herraa ja saamaan sanan opetusta, ojentautua Jumalan sanan mukaan ja valvoa omaa tilaamme. Kun Pyhä Henki näyttää elämässämme jotain pois pantavaa, niin laitetaan se pois. Jeesus sanoo Matteus 5: 29-30:

”Jos sinun oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se pois ja heitä luotasi; sillä parempi on sinulle, että yksi jäsenistäsi joutuu hukkaan, kuin että koko ruumiisi heitetään helvettiin. Ja jos sinun oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä luotasi; sillä parempi on sinulle, että yksi jäsenistäsi joutuu hukkaan, kuin että koko ruumiisi menee helvettiin.”

 

24.4.2021 HL

17. huhti, 2021

Olen lukenut Abrahamin vaiheita 1 Mooseksen kirjassa ja pohtinut Jumalan ihmeellistä kutsua. Jumala kutsui Abrahamin, kun hän asui Kaldean Uurissa: "Lähde maastasi, suvustasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan..." Abrahamin piti lähteä uskossa luottaen Jumalaan ja Hänen kutsuunsa. Matka kesti pitkään ja siinä oli erilaisia pysähdyksiä, mutta Abraham oli uskollinen Herralle kaikissa koetuksissa ja pääsi perille.

Meillä tämän ajan uskiksilla on usein se näkemys, että kaiken pitää tapahtua heti tai viimeistään ensi viikolla ja jos vastausta ei tule pikapostissa, niin ei se ollutkaan Herrasta. Jumalan aikataulu on erilainen kuin meidän aikataulumme. Jumala ei ole luvannut Hänen seuraajilleen helppoa elämää vaan päinvastoin Jeesus sanoi, että monen ahdistuksen kautta teidän pitää menemän sisälle Jumalan valtakuntaan. Jumalan kutsussa voi olla kypsymisaikoja (KR 2018, 28), jolloin näyttää siltä, että mitään ei tapahdu ja silloin saatamme epäillä, olemmeko ollenkaan enää Herran johdatuksessa. Näissä pysähdyksen ajoissa meidän tulee kuitenkin uskollisesti turvata Herraan ja luottaa hänen ajoitukseensa sekä toteuttaa Hänen tahtoaan, kunnes Hän ilmestyy.

Kun mietitään vielä Abrahaminen matkaa Kaldean Uurista Kanaanin maahan niin tulee mieleen kysymys, miten Abraham piti yllä läheistä suhdetta Jumalaan. Tarkkaavainen Raamatun lukija huomaa, että Abraham rakensi alttareita joka paikkaa matkan varrella ja rukoili sekä palvoi Herraa niiden äärellä. Hän piti läheistä yhteyttä Jumalan kanssa koko ajan, sillä hänen rakkautensa Jumalaan ei olisi muuten pysynyt palavana. Me emme tänä päivänä rakenna näkyviä alttareita, sillä me voimme rukoilla ja palvoa Herraa missä paikassa tahansa. Meillä on mahdollisuus tutkia Raamatun sanaa, jotta oppisimme tuntemaan Häntä ja Hänen tahtoaan vielä enemmän. Psalmien kirjassa (1: 2-3) annetaan kuvaus autuaasta henkilöstä, joka on mieltynyt Herran opetukseen ja tutkii sitä päivin ja öin. Sellainen henkilö on kuin vesipurojen ääreen istutettu puu, joka antaa hedelmänsä ajallaan ja jonka lehti ei lakastu, ja kaikki, mitä hän tekee menestyy! Tässä on valtava lupaus meille jokaiselle. Otetaan tästä kiinni ja annetaan aikaamme enemmän Herran sanan tutkimiseen ja rukoukseen!

17.4.2021 HL